Trauma ei ole kohtalo, vaan osa elämää
Oli aika, jolloin oloni oli yksinkertaisesti raskas. Ei dramaattisella tavalla, vaan sellaisena hiljaisena, koko kehoa ja mieltä painavana raskautena, jolle ei tuntunut löytyvän sanoja. Mukana oli selittämättömiä fyysisiä vaivoja, ahdistusta ja pitkittynyttä stressiä. Kun aloin vähitellen ymmärtää, että kyse saattaisi olla traumasta, suhtauduin ajatukseen pitkään varoen. Trauma tuntui joltakin niin pelottavalta ja kohtalokkaalta, että sen…